VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Kevättä ilmassa

Voi miten paljon on päivä pidentynyt ja valoisuus valtaa kodin jo varhain aamusta. On kiva herätä uuteen päivään, kun nouseva päivä pilkistää verhon raosta ja työmatkan saa ajella aurinkolasit silmillä. Vielä kotimatkallakin saa nauttia valoisuudesta lumen lisätessä valonmäärää entisestään. Todella upeita ja kauniita pakkaspäiviä on ollut viime viikkoina.

Hiihtoloman VillaHovin väki vietti Espanjan auringon alla, siellä oli auringon lisäksi ihana lämpö. Kotiin oli kuitenkin kiva palata, vaikka pakkanen puraisikin aika napakasti koneesta ulos astuessa. Nyt täytyy nauttia näistä upeista talvipäivistä ja miettiä, mitä kaikkea kivaa sitä voi jo parin kuukauden päästä puuhastella pihalla luonnon vihertäessä.

Kotiin löytyi reissulta muutamia pieniä tuliaisia, jotka pääsivät ruokailutilan ja köökin iloksi. Näkyvin löytö oli tuo erittäin edukas puinen kello. Pidän kovasti sen yksinkertaisesta ilmeestä. Jo ostaessa tiesin, että se löytää paikkansa ruokailutilasta, jossa puunsävyjä löytyy monesta kohtaa.

















Jopas noita kuvia tulikin napattua, vaikka tuo valoisuus tuo aivan omat haasteensa kuvaamiselle. Isot ikkunat ja läpi talon kulkeva valo vaikeuttaa kuvien onnistumista melkoisesti. Vaikka kuvien laatu ei parasta mahdollista olisikaan, toivottavasti niistä välittyy VillaHovin valoisuus.

Loman jälkeistä viikonloppua on vietty rauhaisasti kotoillen ja ulkoillen. On nautinto tehdä viikonloppuisin pitkiä päivälenkkejä, joihin ei arkena ole mahdollisuus. Nyt taidan paistaa päiväkahville banaalilettuja ja lähteä vielä uudestaan ulos ennen pimeän tuloa. Auringon valosta ei voi saada yliannostusta :)

Iloa uuteen viikkoon,
Ansku

maanantai 29. tammikuuta 2018

Kevään uutuuksia kotiin

Lauantaina tosiaan piipahdin pitkästä aikaa Helsingin Tapanilassa sijaitsevassa Pihapuodissa. Sinne olikin saapunut jo ihania kevään uutuuksia ja etenkin iblaursenin tuotteet hurmasivat minut. Edellisessä postauksessa näkyikin jo kaunis lasinen kannu, joka pääsi heti vaalipäivän kattausta ilahduttamaan.

Ensimmäisenä puotiin astuessa huomasin ison pinon iblaursenin uusia vilttejä. Ne oli pinottu niin somaan pinoon, että oisin voinut napata koko kasaan mukaani. Päätöksiä piti kuitenkin tehdä ja nämä korin päällä olevat viltit lähti mukaani. Toinen harmaanmusta ja toinen pellavaisen harmaa viltti. Joulun alla liikkeellä edellisen kerran käydessä jäi tuo valkoinen pitkulainen pitsityyny mieleen ja  nyt se lähti vilttien kaveriksi VillaHoviin. Viltit ja täkit ovat kieltämättä yksi heikkouksistani, niitä löytyy meiltä monta sävyä.

Viltteihin on mukava kääriytyä viileinä iltoina ja päikkäreiden aikaan. Kesäiltaisin ne ilahduttaa Hoviljongissa istuessa ja onpa meillä monesti tehty yövieraille pehmoisa petikin vilttien ja täkkien avulla. Niistä on moneksi.










Instassa olenkin jo esitellyt kuvia kaupunkijulisteista, jotka tilasin tammikuun alussa. En osannut päättää otanko julisteen synnyinpaikkakuntani vai nykyisen kotikaupunkini mukaan. Ystävä ehdotti, että ota molemmat. Se olikin loistava idea, etenkin kun kaupunkien nimet sointuvat hyvin keskenään. Julisteet kehystettiin ja niiden paikka löytyi olohuoneesta tv:n päältä. Vantaa ja Varkaus sulassa sovussa <3

Pihapuodista lähti mukaan myös tuo pieni suloinen huonekuusi. Tämä talven viimeinen yksilö selvästi odotti kassalla, että kotiuttaisin sen. Harmaa sinkkiruukkukin löytyi reissulta, joten huonekuusesta ja ruukusta tuli pari ennen kuin ehdimme edes kotiin.

Sisustusterkuin,

Ansku

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Siemennäkkäriä

Kyllä tuo aika rientää kovaa vauhtia. Tuntui, että eihän siitä nyt niin monta vuotta ole, kun Sauli valittiin presidentiksi. Kuusi vuotta on mennyt hetkessä. Tänään olisi taas vaalipäivä ja äänestämisen aika. Asumme koululle vievän tien varrella ja siellä on meidän äänestyspaikka. Vaalipäivisin on meidänkin tiellä liikennettä selvästi muita päiviä enemmän. Toivottavasti mahdollisimman moni aktivoituu ja huolehtii tärkeästä velvollisuudesta.

Ennen äänestämistä sain kuitenkin serkun kylään ja silloin kahvipöytään leivotaan aina siemennäkkäriä. Se on serkkuni suurta herkkua ja sitä on nopea leipoa. Pitkästä aikaa sai katettuakin kauniisti, kun tuntuu että joulun jälkeen on vierailut ja herkutteluhetketkin olleet vähissä. Pöytään pääsi myös eilen Pihapuodilta löytynyt raidallinen lasikannu. Kannujahan minulla on paljon ja pitkään olen pystynytkin olemaan etten ole ostanut uusia kannuja. Tämä kevään iblaursenin uutuus kuitenkin tarttui mukaan.  Sitä on helppo yhdistellä eri kattauksiin. Kannut ovat kyllä käteviä myös maljakkoina, johon niitä paljon käytänkin.














Pihapuodin muista löydöistä kerronkin seuraavassa postauksessa lisää. Kevään uutuudet  nimittäin hurmasivat ja toivat ihanaa uutta ilmettä kotiin.

Nyt nautimme jälleen lumisateesta ja toivotaan talven tulevan takaisin tänne eteläänkin. Mielellään kolaisin ennen äänestysreissua ja löylyjä.

Sunnuntaiterkuin,

Ansku


sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Keep Calm and Carry on

Talviset sunnuntaiterkut VillaHovista. Mekin saimme vihdoin lunta ja pakkasta tänne pääkaupunkiseudulle, kyllä sitä olikin odotettu harmauden ja jatkuvan vesisateen jälkeen. Uuden työn myötä olen ollut varsin energinen, on jaksanut panostaa taas omaan terveyteen ja kotiin ihan eri tavalla.

Teinin huonetta on päivitetty viime vuoden aikana ja muutos on jatkunut tässä talvella. On maalattu, ostettu isompi vuode, vaihdettu tekstiilejä ja tauluja. Myös työpiste vai sanotaanko suoraan pelinurkkaus on nyt päivitetty. Pelit ja vehkeet on tarkasti harkittu ja ostettu. Mukavuudestakaan ei tingitä ja syksyllä oli aika hommata myös uusi pelituoli. Ruokapöydän tuoleja hankittaessa tuli kurkattua Veken kalusteen valikoima myös pojan huone mielessä.

Annoinkin pojan itse tehdä valinnan ja hän päätyi tähän huoneen tyyliin sopivaan mustaan työtuoliin. Valinta oli Lincoln tuoli ja se oli äidillekin erityisen mieleinen, sillä edellinen pelituoli oli punainen ja parhaat päivänsä nähnyt. Tilattiin kaikki tuolit kerralla ja ne tulikin alle viikossa suoraan kotiovelle. Poika kokosi oman tuolinsa itse ja on todella tykännyt kevyestä tuolista. Sen tuoma rentous, pehmeys ja säädettävyys kuulemma lisää pelaamisen mukavuutta ryhdikkyydestä kärsimättä.












Liekö hyvän kasvatuksen vai ihan synnynäisen ominaisuuden ansioita, mutta teinin huone on aina siisti ja tavarat järjestyksessä. Poika on jopa oppinut konmarituksen idean selvästi äitiään paremmin. Kaikki turha on karsittu. Graafinen tyyli, harmaan ja valkoisen värin yhdistelmä tekee huoneesta tyylikkään. Huone siis miellyttää etenkin asujaansa, mutta myös äitiä.

Kevään aikana pitäisi keksiä jotain kivaa myös Tinttarallan huoneeseen, siitä annettiin jo eilen hyvin selvä toive, kun piipahdettiin kaupoissa. Sitä konmaritusta kovasti ainakin sinne toivon, lelujen määrä on vielä turhan suuri. Sitä marituksen ihmettä odotellessa.

Leppoisaa sunnuntaita,

Ansku


* Yhteistyö postaus, Veken kaluste*